Sähkömarkkinoiden kriisi on nostanut varavoiman merkityksen aivan uudelle tasolle. Kauppakeskuksilla, sairaaloilla, datakeskuksilla ja huoltovarmuuden kannalta kriittisillä yrityksillä on kaikilla varavoimakoneet valmiina sähkökatkojen varalle. Käytännössä varavoima tarkoittaa, että sähköä tehdään itse diesel-käyttöisellä koneella katkon aikana.
Riskinä varavoimakoneiden polttoaineen loppuminen
Aiemmin kaukaiselta tuntunut riski on tänä vuonna muuttunut todellisemmaksi, jos Suomessa ei kylmänä ja vähätuulisena talvena riitäkään sähköä kaikille. Lyhyisiin sähkökatkoksiin yritykset ovat usein varautuneet polttoainevarastoin, mutta haasteita voi tulla, jos katko venyy pidemmäksi.
– Vanhemmissa kiinteistöissä on usein isot polttoainevarastot, joilla ne pärjäävät jopa 1–2 vuorokautta. Mutta uudemmissa kohteissa, kuten datakeskuksissa, polttoainesäiliöt ovat paljon tätä pienemmät, Tankkauspartion logistiikkapäällikkö Kalle Saarinen kertoo.
– Poikkeuksellisessa tilanteessa niiden on käytännössä varauduttava siihen, että joku pystyy toimittamaan polttoainetta, jotta varavoimakone ja siten sähköt pysyvät päällä.
Tärkeintä varautua ennakkoon
Jos poikkeuksellisen pitkä sähkökatko iskisi, tilanne koskettaisi äkisti lukuisia kiinteistöjä. Dieselin kysyntään iskisi piikki, jolloin varavoimakoneiden tarvitsemaa polttoainetta tuskin riittäisi kaikille halukkaille.
– Aiemmin tämänkaltaisiin riskeihin varautuminen on ollut vain sanahelinää, mutta nyt jo nähdyt kriisit ovat nostaneet nämä esille, Saarinen sanoo.
Jotta sähkölaitteet pysyisivät varavoiman avulla päällä myös pidemmässä katkoksessa, Saarinen korostaa ennalta varautumisen merkitystä.
– Me tarjoamme kuukausimaksulla päivystystä, jossa varastoimme asiakkaan puolesta polttoainetta ennakkoon. Näin voi turvata ennalta polttoaineen saannin poikkeustilanteen kysyntäpiikissa, jossa kaikkia ei pystytä palvelemaan. Tätä ei yksikään öljy-yhtiö tee.
Tankkauspartio on jo nyt varautunut kasvaneeseen varavoiman kysyntään kasvattamalla omia varastojaan, palkkaamalla lisää henkilökuntaa ja parantamalla toimintatapoja entisestään.
Onko siis syytä olla huolissaan?
– Ei pitäisi olla syytä huoleen, mutta pahimpaan kannattaa varautua. Varautuminen on nyt avainsana.
-1.jpeg)
.jpg)
